sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Järjestelmän kierteet 14 - Vanhempainpäivärahojen maksimointi

Hana kannattaa rakentaa
kunnolla ennen sen avaamista.

(25.6.2005)
Juttusarjan edellisessä osassa kirjoitin äitiysvapaista johtuvasta työnantajia koskevasta kierteestä, jonka seurauksiin kuuluu naisen aseman heikkeneminen työmarkkinoilla niin työllistymisen kuin palkankin suhteen. Tässä jutussa keskityn toiseen eli äitiyslomalle jäävän näkökulmaan. Pienellä suunnittelulla äitiyslomaa lähestyvä voi esimerkiksi parhaimmillaan ansaita käytännössä lähes 7-kertaista palkkaa tavalliseen nähden sekä toisaalta nauttia lomailusta 3-kertaista palkkaa työssäkäymiseen verrattuna. Käyn alla läpi, mistä tämä johtuu.

Äitiysloman jälkeen tulevalla vanhempainvapaalla saadun päivärahan suuruus määräytyy aiempien palkkatulojen mukaan. Lähtökohtaisesti tuo katsotaan viimeisen vahvistetun verovuoden mukaan, mutta mikäli tulot ovat nousseet, voidaan se määrittää myös viimeisimpien työkuukausien palkan mukaan. Tähän taas voi usein vaikuttaa, oli sitten tavallisessa työsuhteessa tai yrittäjänä.

Tavallisena työntekijänä pätee seuraava sääntö:
Tuloiksi huomioidaan kaikki 6 kuukauden aikana maksetut tulot (myös esim. lomarahat ja iltalisät).
Tämä aiheuttaa erikoisen asetelman, joka kannustaa tavallista työntekijää paitsi tekemään paljon ylitöitä, myös pitämään palkallista lomaa. Loma-ajan palkkahan on lomarahan tarjoavien työehtosopimuksien puitteissa käytännössä 1,5-kertainen tavalliseen palkkaan verrattuna.

Yrittäjäperheessä tämän kanssa voidaan puolestaan kikkailla siten, että nostetaan tuona 6 kk:n ajanjaksona suurempaa palkkaa ja/tai nostetaan tukia määrittävät YEL-maksut tuoksi ajaksi niin korkealle kuin suinkin mahdollista.

Kuinka suuren hyödyn kikkailusta sitten voi saada? Katsotaanpa. Suurien tulojen osalta kikkailun merkitystä kyllä madaltaa se, että äitiyspäivärahaan kohdistuu käänteinen progressio (kts. Kelan sivut), mutta tavallisessa tapauksessa jokainen tienattu tai "tienattu" lisäeuro kasvattaa vanhempainpäivärahan suuruutta ja sitä kautta äitiysvapaiden tulotasoa merkittävästi. Kun lasketaan koko äitiysvapaiden aikana saadut tuet, tilanne on vuoden 2013 tulorajoilla käytännössä seuraavan taulukon mukainen:

Normaali vuosipalkka
Vanhempainpäivärahana saatu lisätulo äitiysvapaita ennen tienattua ylimääräistä 1000 euroa kohden
Kokonaislisätulo tienattua 1000 euroa kohden itse palkka mukaanlukien
10 190 - 35458 €1312 €2312 €
35 458 - 54 552 €958 €1958 €
yli 54 552 €481 €1481 €


Otetaan käytännön esimerkki. Oletetaan, että äidin tavallinen tuntipalkka on esimerkiksi 15 euroa, mikä tarkoittaa, että vuosipalkka jää tuohon alle 35 458 euron ryhmään. Hän päättää tehdä ylitöinä ylimääräisen sunnuntaivuoron kolminkertaisella eli 45 euron tuntipalkalla. Tällöin hän saa itse asiassa äitiyspäivärahojen kertyminen huomioonottaen yhteensä 104 euroa tunnilta! Tämä on siis käytännössä 6,9-kertainen palkka verrattuna tavalliseen tuntipalkkaan. Voisi sanoa, että tällaisiin ylitöihin kannattaa panostaa!

On toki huomioitava, että vakituisessa työsuhteessa työnantaja maksaa tyypillisesti täyden palkan äitiysvapaiden ensimmäisiltä kuukausilta. Tällöin ylityöt eivät niin helposti vaikuta tämän alkuajan toimeentulotasoon. Kokonaisuudessaan tulotaso nousee tästä huolimatta hyvin merkittävästi, kuten näkyy allaolevasta taulukosta:

Normaali vuosipalkka
Ansaittu lisätoimeentulo äitiysvapaita ennen tienattua ylimääräistä 1000 euroa kohden, kun työnantaja maksaa täyden palkan ensimmäisiltä kuukausilta.
Kokonaislisätulo tienattua 1000 euroa kohden itse palkka mukaanlukien
10 190 - 35458 €887 €1887 €
35 458 - 54 552 €571 €1571 €
yli 54 552 €308 €1308 €

Mikäli äidin sijasta isä käyttää osan vapaista, merkitys äidin ylimääräisistä tienesteistä toki pienenee vielä hieman. Pelkällä isäkuukauden ottamisella tuon merkitys on kuitenkin vain noin 20-50 euroa tuosta 1000 euron lisätyöstä. Niin ollen mediaanipalkkainen työntekijä saa joka tapauksessa kaiken ylimääräisistä työpanoksista ansaitsemansa rahat 183-prosenttisena - vaikka otettaisiinkin isäkuukausi ja työnantaja maksaisi alkuajalta täyden palkan.

Ei myöskään sovi unohtaa, että sama palkan kertoutuminen koskee myös lomakorvauksia. Lomalta saa  lomarahan sisältävissä työsopimuksissa tavallisessa tilanteessa käytännössä 150-prosenttisen tulon, joten jokaisesta vietetystä lomapäivästä saa tavalliseen 100-prosenttiseen palkkaan verrattuna siis käytännössä vanhempainpäivärahakertymät mukaanlukien noin 280-prosenttista tuloa! Ylitöiden lisäksi siis myös lomailu on erittäin kannattavaa. Parhaaseen toimeentuloon pääsee kun viettää paljon lomia sekä tekee paljon ylitöitä.


Näytä/piilota kierretaulukko
Kierteen kuvausKasvatetaan äitiysrahan tasoa tekemällä erityisen paljon ylitöitä, pitämällä lomia, nostamalla suurta palkkaa perheyrityksestä tai ajoittamalla suuret YEL-maksut 6 kuukauden ajanjaksolle ennen äitiyslomalle jäämistä.
AukkoMelko pieni - Aukoksi voi mieltää sen, jos yrittäjäperheessä maksellaan keinotekoisen suuria palkkoja tai YEL-maksuja juuri äitiysvapaita ennen. Tämän merkitys on kuitenkin pieni, varsinkin ottaen huomioon, että äitiysvapaa lienee yrittäjälle huomattavasti tavallista työntekijää hankalampi asia. Varsinkin muilta osin rahan kerryttäminen on käytännössä täysin pelisääntöjen hengen mukaista.
MutkaKohtalainen - Tavoite kerryttää äitiysrahaa voi saada rehkimään enemmän kuin pelkkä ylityökorvaus tavallisesti motivoisi, sekä pitämään lomia ajankohtana, joka ei olisi se kaikista mieluisin. Yrittäjä taas joutuu tekemään omanlaistaan suunnittelua vanhempainpäivärahojen maksimoimiseksi.
Merkitys yksilölleKohtalainen - Toimeentulo on aina merkittävä asia, mikä voi jopa korostua vanhempainvapaalla. Järjestelmä voi kannustaa suuntaan, joka tuntuisi lähtökohtaisesti epämielekkäältä varsinkin raskauden loppuajan lähestyessä.
Merkitys yhteiskunnalleMelko pieni - Kysymys koskee ihmisiä hyvin laajalti, mutta kaikilla ei ole mahdollisuuksia erityiseen suunnitteluun. Lisäksi jonkinasteisen suunnittelun merkitys on yhteiskunnan kannalta pieni: ei siitä hyötyä ole, mutta ei se juuri hyvinvointitappioitakaan aiheuta.
KorjattavuusMelko vaikea - Vanhempainpäivärahalla on perusteltu paikkansa sosiaaliturvajärjestelmässä. Sekin on ainakin jossain määrin perusteltua, että tulot vaikuttavat sen suuruuteen. Jos näitä kahta pidetään lähtökohtina, yksinkertaiset korjauskeinot rajoittuvat lähinnä palkkatulon vaikutuksen hienosäätöön. Monimutkaisemmatkin vanhempainpäivärahan perustana olevaan tuloon kohdistetut rajoituksetkin voisivat kuitenkin olla mahdollisia.
KokonaisälyttömyysMelko pieni. Haitallisimpana asiana voi järjestelmässä pitää sitä, että se kannustaa ylitöihin juuri ennen äitiysloman alkamista. Muilta osin laskelmoinnista ei juuri ole haittaa. Ehkä erikoisimpana tekijänä voi pitää sitä, että lomailu kasvattaa vanhempainpäivärahan suuruutta. 
Tuomio
Kannattaa ainakin tutkia. Tukijärjestelmään liittyy omituisia elementtejä:
  1. Suhteettoman suuri korvaus lisätuloista äitiyslomaa edeltävältä ajalta.
    • Kannustaa rehkimään juuri silloin kun liiallista rehkimistä voisi olla parempi välttää.
  2. Korostunut palkitseminen äitiyslomaa edeltävästä lomailusta.
    • Onko tälle oikeasti mitään perusteita?
Voisiko järjestelmän rakentaa esimerkiksi niin, että ylityöt ja lomarahat voitaisiin erottaa muusta tuosta niin, etteivät ne vaikuttaisi äitiyspäivärahan suuruuteen? Tai pitäisikö vanhempainpäivärahan laskentamallien progressiivisuutta vahvistaa matalapalkkaisten suhteelliseksi eduksi?

Äitiyslomalla ja vanhempainpäivärahalla on perusteltu asemansa nyky-yhteiskunnassa. Järjestelmään liittyy edellisessä osassa kuvatun työllistymisnäkökulman lisäksi kuitenkin myös edellä kuvattuja kyseenalaisia erikoisuuksia, jotka herättävät joitakin kysymyksiä.

Ensinnäkin olisiko ylityöt ja lomarahat mahdollista erottaa muusta palkasta vanhempainpäivärahan suuruutta laskiessa? Näin äidit eivät saisi keinotekoisia kannustimia hankkiutua lomalle erikoiseen aikaan eikä syntyisi rasittavaa taloudellista painostusta tehdä ylitöitä raskausajan lopulla.

Toisekseen missä määrin yhteiskunnan tarvitsee ylipäätään tukea korkeapalkkaisen korkeampaa elintasoa myös äitiyslomalla ja vanhempainvapaalla? Lähtökohta ylitöihinkin kannustavassa suhteellisen merkittävässä tulosidonnaisuudessa lienee  ajatus siitä, että ilman vahvaa tulosidonnaisuutta kovapalkkainen äiti palaisi liian nopeasti töihin. Mutta olisiko se todella niin? Tarvitseeko esimerkiksi hyvin korkeaa 10 000 euron kuukausipalkkaa ansaitsevan saada äitiysloman jälkeiseltä ajaltakin suomalaista keskivertopalkkaa huomattavasti korkeammat 4000-5000 euron kuukausittaiset äitiyspäivärahat yhteiskunnalta? Jos näin ei olisi, jäisikö lapsi hoitamatta kunnolla? Vai olisiko vanhempainpäivärahan progressiota ehkä aihetta kiristää?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aiheeseen liittyviä tekstejä...